Elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyömahdollisuudet.

teemu_vahakainu_google_glass

Älyliikennepalveluiden kehitystrendit – lähitulevaisuus ja seuraavan sukupolven ratkaisut

Reaaliaikaisuus, kasvava mobiilipalveluiden määrä ja entistä kattavam­mat palvelukokonaisuudet ovat älyliikenteen lähitulevaisuuden keskeisiä trendejä. Tiedon Intelligent Transport Systems -yksikön vetäjä Teemu Vähäkainu kertoo kuinka näiden teknologiatrendien hyödyt konkretisoidaan lähivuosina.

Kansainvälinen joukkoliikenneliitto UITP on asettanut tavoitteen kaksinkertaistaa julkisen liikenteen osuus vuoteen 2025 mennessä ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattaminen on agendalla monen kunnan kehityssalkussa.

Älyliikennepalveluiden avulla voidaan vähentää ruuhkia, liikenteen kokonaispäästöjä ja negatiivisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöystävällisempää liikennettä saadaan yksityisautoilua vähentämällä ja sujuvoittamalla liikennettä esimerkiksi liikennevaloetuuksien avulla.

Reaaliaikaisuus ja henkilökohtaisuus nousevat

Reaaliaikaisuuden lisääntyminen on lähivuosien voimakkaita kehitystrendejä älyliikennepalveluissa.

Reaaliaikainen informaatio mahdollistaa entistä dynaamisemman ja luotettavamman matkojen ja reittien suunnittelun. Tosiaikaisesti eri liikennemuodoista saatava tieto ja tämän tiedon avulla tapahtuva ennakointi tekevät matkustajainformaatiosta ja lippujen hinnoittelusta dynaamisempaa. Sitä voidaan hyödyntää myös ruuhkien ja liikenteen pullonkaulojen purkamisessa. Reaaliaikaisen informaation edut korostuvat erilaisissa poikkeustilanteissa.

Älyliikenneratkaisujen mahdollistamien sähköisten palveluiden tarjonta tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. Viestintä ja informaatio siirtyvät yhä enemmän mobiiliin, jolloin voidaan tarjota entistä henkilökohtaisempia palveluja.

Joukkoliikenteen maksaminen ja hinnoittelu dynaamisesti taustassa

Äly taustajärjestelmissä mahdollistaa vaivattoman maksamisen ja uudenlaisia hinnoittelumalleja.

Maksamisen kokonaisratkaisut tekevät matkustamisesta yhä vaivattomampaa. Erillisistä matkakorteista siirrytään standardoituihin maksuvälineisiin ja maksaminen tapahtuu matkapuhelimella tai kontaktittomalla luottokortilla.

Lähivuosina äly siirtyy edelleen taustajärjestelmiin ja käyttäjän maksukortti tai matkapuhelin toimii pelkkänä tunnisteena. Hinnoittelu tapahtuu taustajärjestelmissä dynaamisesti ja reaaliajassa.

Yhtenäiset matkaketjut yli toimialue­rajojen mullistavat käyttäjäkokemuksen

Tunnistepohjaisuus ja katkeamattomat matkaketjut luovat uudet edellytykset vaivattomalle matkustuskokemukselle ja keskitetyille, todelliseen käyttöön perustuville maksukäytännöille.

Siirtyminen katkeamattomiin matkaketjuihin yli toimialuerajojen tuo lähitulevaisuudessa merkittävää hyötyä matkustajille. Silloin samalla matkalipulla voi matkustaaa yli toimittaja- ja kuntarajojen.

”ITS as a service” on visio, jossa kaupunkiliikenteen kaikki älyliikennepalvelut saisi yhdeltä luukulta, jopa kiinteään hintaan. Älyliikennepalvelut kootaan samaan kuukausimaksuun, joka voisi sisältää esimerkiksi pysäköinnin kantakaupungissa, joukkoliikennepalvelut valitulla alueella ja mahdollisen ruuhkamaksun tai liikenteeseen liittyvän veron. Tätä visiota kutsutaan älyliikenteen operaattorimalliksi.

Järjestelmähankintojen ja arkkitehtuurin visio 2020-luvulle

Järjestelmät oppivat ensin ymmärtämään toisiaan ja hyödyntämään toistensa tuottamaa informaatiota. Lopulta ne korvaa yksi keskitetty järjestelmä, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen operaattorimallin ja big dataa monipuolisesti hyödyntäviä sovelluksia. Teknologian kehitys tekee järjestelmistä näkymättömiä ja saa laitteet integroitumaan suoraan ympäristöihimme.

Tulevaisuudessa ratkaisuja tullaan ostamaan kokonaisvaltaisina palveluina. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on yksi tämän aallon suunnannäyttäjistä. Tiedon heille parhaillaan toteuttama kokonaisratkaisu käsittää informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmän.

Seuraavan sukupolven ratkaisuissa järjestelmät ovat yhteensopivia ja liittyvät toisiinsa. Keräämme tulevaisuudessa reaaliaikaisesti tietoa eri liikennemuodoista yhteiseen järjestelmään, jonka perusteella tehdään reaaliaikaisia päätöksiä ja tarkkaillaan liikenteen sujuvuutta. Samasta big data -palvelusta tuotetaan informaatiota matkustajille katkeamattomien matkaketjujen takaamiseksi. Tulevaisuuden visiossa ajoneuvojen järjestelmistä saatavaa tietoa hyödynnetään eri sidosryhmien järjestelmissä, esimerkiksi liikennevirastossa liikenteen sujuvuuden analysointiin.

2020-luvulla laitekeskeisyys vähenee. Ajoneuvolaitteistot ja järjestelmät yksinkertaistuvat ja jopa poistuvat, kun yhä suurempi osa päättelylogiikkaa ja -toimintoja siirtyy yhä enemmän taustaan. Erillisiä älyliikenteen laitteita ei enää tarvita, vaan tarvittavat tietoliikenne- ja paikannusteknologia asennetaan ajoneuvoihin jo tehtaalla.

Kiteytetysti voidaan siis sanoa, että lähivuodet tuovat merkittävää kehitystä älyliikenteen eri osa-alueille. Niiden kokonaisvaikutus on äärimmäisen mielenkiintoinen ja avaa monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Helsingin messukeskuksessa järjestettävässä älyliikenteen tapahtumassa 16-19.6. voi Tiedon messuosastolla tutustua lippu – ja informaatiopalvelujen toiminnallisuuteen ja tulevaisuuden mobileihin matkustajapalveluihin.