Tällä sivustolla tarkastellaan eri toimialoja ja niiden toimintoja ekologisesta näkökulmasta ja tutustutaan yrityksiin, jotka mahdollistavat tämän.

tana

Mobiilijärjestelmät lisäävät jätteenkäsittelyn tuottavuutta

Kiinteän jätteen käsittelyyn uusia ratkaisuja toteuttava Tana Oy pyrkii yhdistämään järeät jätteenkäsittelykoneet mobiilisti toimiviin älykkäisiin ohjaus- ja valvontajärjestelmiin. Näin saadaan koneista kaikki tehot irti ja lisää kannattavuutta asiakkaan liiketoimintaan.

Kaatopaikkajyristään ja -murskaimistaan tunnettu yritys on siirtynyt uudenlaiseen, asiakkaalle lisäarvoa tuottavaan liiketoimintamalliin. Siinä mobiilisti toimivilla älylaitteilla tuotetaan älykkäitä liiketoimintaprosesseja. Mitä se käytännössä tarkoittaa, toimitusjohtaja Kari Kangas?

– Emme valmista enää itse rautatuotteita, vaan olemme ulkoistaneet koneiden valmistuksen. Missiomme on, että meiltä saatavia koneita käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaille lisäarvopalvelua, jolla he voivat lisätä tuottavuuttaan kymmenillä prosenteilla suhteellisen pienillä laitekustannuksilla.

Lähes kaikissa liiketoimintaprosesseissa käytetään nykyään seurantajärjestelmiä, mutta Tanan seurantajärjestelmä on suunniteltu liikkuvilla työkoneilla tehtävän työn seurantaan.

– Aiemmin tuottavuutta on ollut vaikeaa mitata yksittäisen koneen tai laitteen tasolla. Me hyödynnämme prosessiteollisuudesta tuttua toimintamallia, jossa laite itse tuottaa seurantadataa verkon välityksellä. Mobiilipuhelinverkon kautta laite raportoi tiedon kaikille sitä tarvitseville ja asiakas voi seurata liiketoiminnan kehittymistä. Saamme tiedon myös siitä, jos asiakkaalla on ongelmia laitteen kanssa.

Reaaliaikaista kuluseurantaa

Nykyajan jätteenkäsittelylaitteissa on paljon diagnostiikkaa, jonka avulla kone tuottaa reaaliaikaista tietoa mm. polttoainekulutuksestaan ja huoltotarpeestaan. Lisäksi laitteeseen voi viedä tietoa esimerkiksi sen tuotantokapasiteetista ja kulurakenteesta eli siitä, minkä verran kone tuottaa materiaalia ja mitkä ovat sen käyttökulut mukaan lukien mm. kuljettajan palkkakulut.

– Kun nämä tiedot yhdistetään ja muutetaan automaattisesti raportoinnissa euroiksi, asiakas voi seurata päivittäin, kuukausittain sekä kuljettajakohtaisesti yrityksensä kannattavuutta, Kangas kertoo.

Älykkään teknologian taustalla on ajatus siitä, että jätteenkäsittelykone on tuotantoyksikkö, josta tulee tietää tuotot ja kulut kuten mistä tahansa muustakin tuotantoyksiköstä. Esimerkkinä Kari Kangas mainitsee Tanan ”älykkäimmän” laitteen, murskaimen eli ammattikielellä repijän.

– Kun asiakas on aiemmin ajanut murskattavan materiaalin siitä läpi, tuottavuutta on voitu seurata ainoastaan jälkilaskelmien avulla. Nyt meidän koneemme raportoi asiakkaalle keskeiset kustannuserät kuten palkat, kulumisen, rahoituslaskelmat ja polttoaineen eli hän saa koneen tuloslaskelman euroina mobiiliteknologian välityksellä.

Kankaan mukaan tavoitteena on luoda universaalit mittarit niin, että kaikki osapuolet omistajista käytännön toimijoihin voivat ymmärtää koneen tuottamaa dataa. Siksi ensisijainen ”raportointikieli” on eurot.

– Sama filosofia pätee kaikkiin meidän laitteisiimme, joiden toimintaa seurataan sähköisesti ja mahdollisimman kattavasti. Kun voimme mitata luotettavasti, minkä verran kone tuottaa materiaalia jatkokäsittelyä varten, voimme antaa asiakkaalle takuun tuottavuuden paranemisesta.

Takuuseen kuuluu, että asiakas voi purkaa konekaupan, jos asiakaslupaus ei täyty.

– Kun asiakas tekee lähes puolen miljoonan hankintapäätöksen, meidänkin on sitouduttava lisäämään asiakkaan liiketoiminnan tuottavuutta.

Tana on mukana Euroopan suurimmilla ympäristöalan IFAT-messuilla Saksan Munchenissa 5.-9.5.2014.