Löydä oikeat ratkaisut ja tekijät muuttuvassa energiatuotannon maailmassa.

VTT_uusiutuvat_energiat

Uusiutuvien energioiden monet mahdollisuudet

Suomessa uusiutuvien energioiden osuus koko energiankulutuksesta oli viime vuonna 35 prosenttia. Muutamassa vuodessa osuus on noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä, pääosin bioenergian lisääntyneen käytön myötä.

Kun EU edellisen kerran asetti ilmastotavoitteita, pidettiin Suomelle tulleita lukuja kovina, sillä uusiutuvien osuuden oli määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä kymmenellä prosenttiyksilöllä 38 prosenttiin.

– Tavoitteet laskettiin silloisen energiankulutuksen kasvuarvion perusteella. Suomessa kulutus ei ole noussut siinä määrin kuin vielä vuonna 2008 arvioitiin ja näin uusiutuvien energioiden osuuden kasvattaminen on sujunut ennakoitua helpommin, arvioi VTT:n professori Kai Sipilä.

EU:n tammikuussa ehdottamissa ilmastotavoitteissa luovuttiin maakohtaisista uusiutuvan energian käyttötavoitteista.

Resurssitehokasta hyödyntämistä

Suomessa bioenergian käyttö on ollut perinteisesti varsin suurta, sillä selluteollisuuden sivutuotteena syntyvää mustalipeää poltetaan energiaksi. Viime vuonna bioenergian osuus koko energian käytöstä oli jo viidennes, vesivoiman 14 prosenttia ja tuulivoiman yhden prosentin.

– Euroopassa bioenergia käytetään yleensä lämmöntuotannon lisäksi yleensä sähkön lauhdetuotantoon. Meillä bioenergiasta tehdään lähes aina sähkön lisäksi myös lämpöä kaukolämpöverkkoon, mikä parantaa sekä tehokkuutta että kannattavuutta, selvittää Sipilä.

Uusia teknologioita

Kasvihuonepäästöjen yhä kasvavat vähentämisvaatimukset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia teknologioiden kehittämiseen, mm. yhdyskuntajätteen energiakäyttöön. Lahdessa otettiinkin käyttöön pari vuotta sitten maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kaasutuslaitos, jossa jätetonnista saadaan sähköä lähes kaksi kertaa enemmän kuin arinalaitoksessa. Myös liikennepolttoaineiden kehityksessä Suomi on kehityksen kärjessä. St1 oli ensimmäisten joukossa aloittaessaan polttoaineiden valmistuksen elintarviketeollisuuden jätteistä. UPM:n biodiesellaitos käyttää raaka-aineena mäntyöljyä.

– Mikäli hiilidioksidin erotus ja varastointi ( CCS) saadaan kaupalliseen käyttöön, on se Suomelle pitkän aikavälin erikoismahdollisuus, uskoo VTT:n Energiatalouden tiimipäällikkö Tiina Koljonen.

– Sen avulla saavutetaan negatiivisia päästöjä, kun savu- tai prosessikaasuista erotetaan hiilidioksidi ja se varastoidaan. Jos ja kun päästöoikeuksien hinnat nousevat rajustikin tulevaisuudessa, löytynee kehitystyöhön myös investointihalukkuutta.

Nopeampia tuottoja on hänen mukaansa sen sijaan odotettavissa mm. suomalaisilla tuulivoimateknologioiden kehittäjillä, jotka ovat panostaneet mm. tuulimyllyjen lapojen jäätymisen estoon.

Ruokaa vai energiaa?

Professori Sipilä pitää Suomen panostuksia bioenergiaan oikeaan osuneina.

– Bioenergiaosaamisemme nojaa voimakkaasti puuhun eikä ruuan raaka-aineisiin. Euroopassa on yli tuhat paikkakuntaa, jossa on metsäteollisuuden laitoksia. EU-direktiiviehdotuksen mukaan biopolttoaineissa saa olla ruoka-aineiksi soveltuvia raaka-aineita enimmillään seitsemän prosenttia. Kun vielä pystymme rakentamaan yhteistyöverkostot, jossa tarjotaan koko ketju jätteiden keräämisestä valmiiksi kierrätys- ja energiapalveluksi, on meillä hyvät mahdollisuudet kasvattaa vientiämme.

Teksti: Maija-Liisa Saksa